18.4.2012

KESÄ

Vaikka räntää juuri nyt täällä Jykylän kylällä sateleekin, niin kesän keikkoja ja muita suven Semmariseikkailuja jo kovasti odottelen. Keikkamatkat kesäyössä, jalkapallolämmittelyt, poikain juoksukilpailut, rekkakeikat, Pylkön savusauna hullusika -biisintekosessioineen – loistavia muistoja ja uusia taas tulossa!

Kerran olimme jossain päin pohojammaata kiihkeän jalkapallopelin pyörteissä, kun erään kuorolaisen kännykkään tuli ilmoitus, että tuleva perillinen onkin päättänyt syntyä etuajassa. Ajatus siitä, että ei ehdi oman lapsen synnytykseen sai tarinamme sankarin melkoiseen hyperventilaatio-tilaan. Hetken paniikkipyörimisen jälkeen kaverin auto lainaan ja eikun tyylikkäässä sporttiasussa kohti Jyväskylän sairaalaa. Pelotti päästää poikaa matkaan, niin täpinöissään tuntui olevan.

Parin tunnin jännittämisen jälkeen saimme viestin vaimon ystävältä, että onnellinen iskä oli kuin olikin ehtinyt nipinnapin mukaan synnytykseen. ”Oli onneksi niin hyvä auto alla, tuolla sinisellä Volvolla kelpasi päästellä vähän reippaampaa kyytiä!”. Todellisuudessa auto tosin oli punainen Nissan Micra, mutta turhapa sitä nyt on takertua pikkuseikkoihin…

Uusia kesäseikkailuja odotellessa,

Janne

13.4.2012

KIITOS PORI!

Pari tunnelmapalaa bäkkäriltä keikan jälkeen…

”mun pitää aloittaa kuulakisaan treenaaminen”,

”Uskille Jofa-kypärä kuulakisaan”,

”ehkä paras keikka Porissa? Joo!”,

”siellä on porukkaa Varkaudesta asti, erikoista”,

”ahdistavan hidas Ei ollukkaan”,

Että kiitosta vaan, tulipa taas virtaa…! Ja voimaa!

13.4.2012

PORIN KARHU VIELÄ TALVIUNILLA?

Rannikolta on lähtenyt näköjään lumet kokonaan, kevät pitkällä. Porin Promenadissa on jotenkin jännä fiilis, kun yleisöä istuu melkeinpä yläpuolellamme. Keikkaan aikaa parikolme tuntia ja alkaa miettimään setin erilaisia käänteitä ja muistamisen arvoisia asioita – mahtuuko Elviksen auto, pitäs jotain spiikata,mitkä biisit lähtee suoraan tiukalla skarvilla, joo joo vai ou jee… Hyvä näitä on miettiä ja jännittää etukäteen, mutta parasta keikoilla on silloin, kun asiat vaan tulevat selkärangasta, kuten viimeksi Korjaamolla. Spiikeistä tulee mieleen Paanasen Markus – on kyllä sanavalmis kaveri,joka osaa punoa jännitteen spiikkiin ihan joka kerta. Paanasen Markuksesta muuten pitää kertoa toinenkin jännittämiseen liittyvä tapaus. Paanasen Markus nimittäin on seipäässä virallisesti maailman viidenneksi paras jännittäjä! Onnittelut Paanasen Markus! Kyllä se kesäkin vielä tulee…, Sakari

1.4.2012

PESIS ON ROCK!

Kaunis kevätaurinko paistaa siniseltä taivaalta, kun Sakarin kuljettama auto vie etelän hetelmiä takaisin kotia kohti upean viikonlopun jälkeen. Viikonlopun saldona upea keikka korjaamolla mahtavan yleisön edessä, onnistuneita biisiäänityksiä tulevaa levyä varten, naurua, yhdessäoloa, tulevaisuuden suuttittelua ja tieto pesäpallon valitsemisesta olympialajiksi. Vanhana Seinäjoen mailajussien junnuna oli hienoa lukea lehdestä, että pesäpallo pääsee olympialajiksi. Britti-lehtien mukaan Lontoon olympialaisissa halutaan kunnioittaa Helsingin olympialaisten 60-vuotisjuhlia ottamalla pesäpallo näytöslajiksi Lontoon olympialaisiin. Tästä asiasta kirjoitti pesäpalloliitto verkkosivuillaan. Kiitokset viikonlopusta Korjaamon upealle yleisölle, mahtaville kavereille sekä Helsingin olympialaisille. Pesäpallo on ROCK! Terv. Julle

27.3.2012

KIINA JÄÄKÖÖT HETKEKSI, HELSINKI HERE WE COME!

Viimeisimmät keikat ovat pitkälti suuntautuneet Kiinan maalle, kun rauta on ollut kuumaa ja mielenkiintoiset keikkamatkat ovat tuoneet unohtumattomia kokemuksia. Nyt on kuitenkin aika karistaa Xi´anin pölyt takista ja teroittaa kielen kannat suloisille suomen sointujen taajuuksille, sillä perjantaina Moby Dick kaartaa uusine sisäisine varusteluineen, entistä ehompana kohti Helsingin Korjaamoa.

Sen lisäksi, että tuntuu kotoisalta laulaa ja esiintyä tutun yleisön edessä, juolahti  mieleeni, että minähän esiinnyn nyt ensimmäistä kertaa uudessa kotikaupungissani. Eli siis kaksin verroin kotoisampaa. Vai onko? Missä vaiheessa kotikaupunki muuttuu kotoisaksi kaupungiksi, omaksi kaupungiksi?

Kai sitä kaupungin päästää todella sydämeensä vasta, kun on kokenut sen paikoissa  riittävästi voimakkaita positiivisia tunteita. Niinpä tähän mennessä paikkoja, jotka tuovat mielikuvan kotoisasta kaupungista ovat minulle teatterikorkeakoulu, Kumpulan maauimala, oma koti Käpylässä, alepa naapurissa, kaapelitehdas ja Paloheinän hiihtokeskus sekä luultavasti myös Korjaamo viikonlopun jälkeen.

Kevät alkaa jo aukomaan silmiämme omalla valohoidollaan ja asiat näyttäytyvät taas uudessa valossa. Se antaa toiveita jo tulevasta kesästä ja saa minutkin avaamaan mieltäni uusille asioille uudessa kotikaupungissani.

Nimim. Elokuussa Helsinkiläistynyt

20.3.2012

MISTÄ TE NUO KAIKKI IDEAT KEKSITTE?

Tuo lienee eräs yleisimmistä kysymyksistä mitä kuulee keikoilla ja saa palautepostin kautta. Olen asiaa itsekin joskus pohtinut. Tunnen oloni suuresti ”siunatuksi”, kun olen tällaiseen ryhmään eksynyt.

Ajattelen, että idearikkaus (tai hulluus) johtuu yhteiskemiastamme, sekä jokaisen ihmisen tuomasta henkilökohtaisesta panoksesta. Yleisesti ottaen ihmisen perimähän määrää melko pitkälle ihmisen kehittymistä ja tulevaisuutta, sekä kai jollakin tasolla käyttäytymistäkin. Toinen vaikuttava tekijä on ympäristö. Luulen, että tässä on ydin koko otsikon kysymykseen.

Treenaamme vieläkin silloin tällöin yliopistolla. Olen melkoisen määrän kolunnut elämäni aikana erilaisia treenikämppiä ja missään en ole törmännyt yhtä hienoihin tauluihin seinillä, kuin yliopiston erään luentosalin seinillä on. Tuijotamme niitä tuntikausia ja aina ne saavat sekä hymyn huulille, että naurun suupieliin.

Hyvät ihmiset! Nauttikaa ja tuntekaa ideoiden virtaus itseenne!

5.3.2012

VOUVOUVOU…NAKS.

Pakkasta. Kivikovaa, pakkautunutta jäätä. Hakkaan petkeleellä silmät sirilläni, varoen sinkoilevia jäänpalasia. Koitan juntata ovea auki, tyssää taas jäähän. Isot metallivivut kolahtelevat ja kaukana katonrajassa olevat kettingit kilahtelevat. Ei aukea kuin puolisen metriä. Lisää hakkausta. Lopulta ovi aukeaa ja sitten toinenkin – JESS, kohta Moby pääsee pitkästä aikaa pienelle verryttelylenkille!

Istun hetkisen nautiskelemassa näköalasta ison ruorin takana, annan katseen lipua pölyttynyttä kojelautaa pitkin. Toisessa päässä lepää edelleen kartan näköinen kirje, tuon taisi antaa Esteri Savonlinnassa? Tuulilasiin heijastuu mittariston takaa kyltti: Valokuvaaminen toivottavaa.

No niin, päävirtakytkin päälle, mittarit värähtävät ja varoitusvalot loistavat: kevyt ote virta-avaimesta ja pieni ranneliike… VOUVOUVOU….VOOUVOUVOU….VOOOOU. NAKS.

Jaha. Akku tyhjä. Mobykin protestoi tätä alkuvuoden hiljaista keikkatahtia. Nyt kun me ihan kaikki tästä lataamme akkumme, niin täältä tullaan ihan kohta entistäkin kovemmalla rytinällä – SEE YOU AT KORJAAMO, HELSINKI!!!

<3 Turkka

27.2.2012

LOMATUNNELMIA

Vaikka lomatunnelmat valtaavat aivoissa alaa, pyörii väistämättä mielessä myös muutamat Semmarikuviot. Odotettavissa on monia mielenkiintoisia projekteja: englanninkielinen levy, tulevan syksyn kiertuevalmisteluita Suomessa ja ulkomailla, visioita liittyen uuteen Semmariteknologiseen innovaatioon sekä vielä keväällä mahdollisesti toteutuva seuraava Kiinanseikkailu. Näiden kaikkien osalta odotettavissa on runsaasti työtä ja valmistelua. Nyt on kuitenkin aika rauhoittua hetkeksi. Hiihtolomatunnelmissa annetaan kaiken työhön ja kuorotoimintaan liittyvän haihtua toviksi taustalle. Nyt on rauhoittumisen paikka ja aika antaa tilaa aivojen nollaamiselle ja läheisille. Henkilökohtaisesti lämmittävä kokemus on juuri nyt 3kk vanhan kummilapsen tapaaminen ja hassuttaminen. Rauhallista ja riemullista  hiihtomaa kaikille vapaata viettäville.