19.6.2014

Perustyötä

Tänä keväänä olen merkittävän määrän tunteja elämästäni käyttänyt kahteen eri projektiin, veneen pohjan maalaukseen ja peltikaton maalaukseen. Kivaa hiontaa ja lukematon määrää telan ja sudin vetoja.

Räystäällä vasemmalla kädellä roikkuessani ja oikealla sutiessani ränniin maalia, hulvahti mieleen pieni epätoivo kevään puurtamisista. Kuka huomaa aikaansaannokseni? Ei kukaan! Toki taivaan linnut ja Päijänteen kalat tulevat kiittelemään kauniista näkymistä, mutta ihmislapsen perspektiivistä mitään ei näy tapahtuneen Luumin projekteissa.

Lohdutusta hetkellisen epävarmuuden puuskaan sain johdettuani ajatuksen hieman laajempaan katsantokantaan. Jos pohja tai katto vuotaa, niin pian alkaa huonommillakin hoksottimilla varustettu huomata, että jotain tarttis varmaan tehdä.

Semmarit on kuin tuo talo- tai veneprojekti. Taustalle mahtuu paljon näkymätöntä suunnittelu-, huolto- ja ylläpitotyötä, mikä ei näy suoraan ulospäin, vaikkapa rekvisiitan hankinta, sopimukset, markkinointimatskut ja tietenkin bussin vessan tyhjennys. Lopputuloksen, hienon konsertin, eteen pitää sen kuuluisan ”Jonkun” tehdä monenlaista epäkiitollistakin. Näiden kuulumisten tarkoitus on jakaa kiitosta teille kaikille näkymättömän työn tekijöille.

Kiitos teille kaikille, jotka pidätte veneen pinnalla, jotta sillä on kiva viedä kavereita nauttimaan  Juhannuksesta!