27.8.2012

MIKSI MIES LAULAA?

”Motivaatio on aivan pohjalla. Lopettaminen on vakava vaihtoehto. Vielä muutama veto ja sen jälkeen kolmen viikon täyslepo. Jatkaminen ei todellakaan ole automaatio.”

Suunnilleen näillä sanoilla keihäänheittäjä Tero Pitkämäki purki tuntojaan sunnuntaisen Kalevan kisan jälkeen. Motivaatio on hukassa ja urheileminen huipulla tuntuu turhalta. Tyhjyys on tila, joka ehkä kuvaa tunnelmaa sanojen takana.

Palautuu mieleeni tutkimus, jonka vähän yli vuosikymmen sitten teimme yhdessä Niemistön Antin kanssa aiheesta Miksi mies laulaa? Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät motivoivat yksilöä harrastamaan laulua Seminaarinmäen Mieslaulajissa.

Selvisi, että ystävät ja ryhmän jäsenyys olivat suurimmat motivoivat tekijät harrastamisessa. Muita tärkeitä motivoivia tekijöitä olivat mm. laulamisen tuottama mielihyvä, omien kappaleiden tekeminen, mahdollisuus luovaan toimintaan, esiintyminen, suosio ja yleisön antama positiivinen palaute. Yhteistä kaikille ryhmän jäsenille oli läheinen suhde musiikkiin.

Ilmeiseksi tuli kuinka tärkeää yksilön sisäinen motivaatio ja sitoutuminen oli ammattimaisen harrastamisen jatkuvuuden kannalta. Sisäisen motivaation määrää taasen lisäsivät kyvykkyyden kokemukset, omalla lahjakkuusalueella saatu positiivinen palaute, yksilön kunnioitus, tuki ja mahdollisuus vaikuttaa asioihin.

Mitäkö yhteistä sitten on huippu-urheilulla ja Semmareilla? Sitä minä vain aavistelen, koska urheillut olen intohimoisesti ainoastaan vakavalla leikkimielellä ja monesti silloinkin penkin puolella. Uskoisin kuitenkin, että yksilön ajoittaiset elämäntilanteesta, mielialasta, liiallisesta kuormittumisesta tai joistain muista raskauttavista syistä aiheutuvat motivaatio-ongelmat kuuluvat molempiin lajeihin. Suuri intohimo ja panostus tekemiseen saattaa viedä joskus sekin jostain selittämättömästä syystä aallonharjalta uppeluksiin. Ainakin hetkellisesti pitää olla huonompia hetkiä, jotta voi olla myös todellisia huippukokemuksia?

Semmarienkin historiassa on yksilötasolla noita aallonpohjia silloin tällöin koluttu. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että ne jotka ovat takaisin riviin nousseet, ovat tehneet sen entistä vahvempina ja uljaampina. Uuteen kukoistukseen puhkeaminen on tapahtunut mitä moninaisempien prosessien kautta. Yhteisön ja perheen tuki tuskin on ainakaan ollut haitaksi. Tärkeäksi nousee varmasti myös yksilön päänsisäinen tunne tekemisen vapaaehtoisuudesta. Mahtavaa on joka tapauksessa ollut huomata, kuinka yksilöiden positiivinen innokkuus on nostanut myös koko yhteisön itsetuntoa ja yhteishenkeä.

Miksi Mies heittää? Siinä kysymys, johon toivottavasti löytyy vastaus. Vastaus, joka mahdollisesti saa keihään ja miehenkin uuteen lentoon. Tsemppiä Tero!

Miettis Mikko