20.6.2012

KESKIKESÄN TAIKAA

Kyllä kesä on sitten ihanaa aikaa. Kohta on juhannus. Yö on lyhimmillään ja päivä pisimmillään.

Pari viikkoa sitten Sallisen Ainolle esittämässämme laulussa kyseltiin, että missä kaikki loppuu ja alkaako uudelleen. Meillä opettajaihmisillä pitkä 10kk mittainen rupeama loppuu aina kesäkuun alkuun Suvivirren myötä ja alkaa uudelleen taas elokuussa. Kevään aikana voimavarat ehtivät käydä monilla melko vähiin ja välillä käy mielessä, että milloin tämä loppuu ja jaksaako alkaa taas uudelleen. Mutta onneksi väliin jää kesä. Ja kesäloma, siinä on taikaa. Mitä kummaa ihmiselle tapahtuukaan. Duracelit alkavat latautumaan, stressi unohtuu, otsarypyt tasoittuvat ja suunpielet kääntyvät ylöspäin. Mieleen alkaa palailemaan hyviä muistoja menneestä kouluvuodesta ja mukavista oppilaista, ja hiljalleen alkaa punoa uusia hauskoja juonia seuraavan vuoden varalle.

Kesä on myös kuorollemme spesiaaliaikaa. Kesäkeikkoja odottaa aivan erityisellä innolla. Ne ovat useimmiten ulkoilmassa, festarityyppisissä tapahtumissa. Yleisö on mukana hyvällä meiningillä. Bäkkäreillä on letkeä tunnelma, saa syödä grilliruokaa ja tavata muita esiintyjiä. Koko porukalla on uutta virtaa ja jekkuja takataskussa. Keikkapaikkojen väleillä Moby Dick lipuu läpi vehreiden maaseutujen ja pysähtyy välillä järvien ääreen virvoittamaan futiksen tai rantalentiksen hiostuttamia kuorolaisia.

Hyvää juhannusta ja tervetuloa Semmareiden taianomaisille kesäkeikoille heinäkuussa!