28.8.2011

LAULUJA SYNNYTTÄMÄSSÄ

Laulut ovat vekkuleita kavereita. Etenkin silloin kun niitä ei vielä ole. Joskus laulu tulee päähän kerralla, eikä sitten meinaa pois lähteäkään. Sanat tai sävelet kiertävät kehää vähintään niin kauan, että ne saadaan paperille tai koneelle. Jotkut laulut vaativat vuosien kypsyttelyä ja hiomista. Toiset taas tupsahtavat muutamassa minuutissa valmiina tarjottimella. On ne toki silloinkin viitsittävä kirjata ylös. Itselle ei lauluja tipahtele kovin nopeaan tahtiin. Useimmiten niitä on työstettävä. Toisaalta kuitenkin työstäminen tapahtuu monesti päässä ja itse kirjoitustyö saattaa käydä hyvinkin nopeasti.

Laulujen hienous on usein kuulijan korvassa tai miksei myös silmässä. Ainakin kun on kyse pop-kuninkaiden ja –kuningattarien listahiteistä. Tai populaarimusiikkia harjoittavasta mieskuorosta. Viikko sitten uusien semmari-kappaleiden äänestystilaisuudessa muisteltiin myös kuoron vanhoja euroviisuja. Todellisuudessa laulujen hienous taitaa näkyä parhaiten ihmisen mielessä ja mielikuvituksessa. Esim. teos nimeltään ”Kukkolaulu” (tai ”Laula kukko”, miten vaan) meni aikoinaan äänestyksessä läpi, ilman että siinä oli lainkaan säveltä tai sanoja. Oli vaan ajatuksia rytmistä ja koreografiasta. Tai itse asiassa koreografiastakaan ei tainnut olla ajatusta, ainoastaan mahdollisesta koreografian tekijästä. Hyvä teoshan siitä sitten tuli.

Viimeisimmässä äänestyksessä jäi taas monta hyvää viisua rannalle, eikä niitä tulla koskaan ainakaan semmari-konserteissa kuulemaan. Joskus onkin ollut puhetta, että voisi omaan käyttöön tai mikseipä vaikka nettisivuille laittaa näytteitä tästä ”tuhkaluukusta”, jossa makailee varmasti satoja konserttiohjelmistoon pyrkineitä lauluja. Saapa nähdä, josko tuhkaluukku joku päivä aukeaa.